Sukuseuran hallitus järjesti Nunnanlahden Tulikiven auditoriossa sukututkimusseminaarin 12.heinäkuuta 2008. Luennoitsija sukututkija Mikko Strang kertoi meille vasta-alkajille, mikä on tarpellista tietoa ja mistä sitä löytää. Yhteisestä asiasta kiinnostuneita oli mukana ilahduttava joukko. SRy.
Vuoden 2007 sukujuhlan yhteydessä Juuassa juhlittiin sukuseuran 20 vuotistaivalta. Perustajajäsenet ja seuran puheenjohtajat kukitettiin. Juhlat aloitettiin Piitterissä 11.7. illanvieton merkeissä ja itse juhla- ja vuosikokouspaikkana oli Juuan Hast. Sukua oli ilahduttavasti paikalla.
|
|
Tuurikan Tuonosten serkkutapaamisessa 5. heinäkuuta oli mukana vanhempaa ja nuorempaa väkeä. Tilaisuudessa elettyä tietoa siirtyi vanhempien puheenvuorojen myötä yhteiseksi pääomaksi. Kokouspaikkana oli metsästyseuran maja Petrovaarassa. Pauli Tuononen kutsui Tuonoset kokoon.
|
|
Ahti Kainulainen tutkii Piitterissä 1862 syntyneen Isoisänsä Eerik Tuonosen elämää etsien tietoja hänestä ja hänen jälkeläisistään. Isoisä tunnettiin Parta-Eerikkana ja hän asui Höytiäisen pohjoispään Martovaarassa.
|
Kajoon Ontho /s.1540 jälkeläisineen edustaa Tuonosten sukuhaaraa, josta on tällä hetkellä varhaisimmalta ajalta tietoa. Hänet ja poika Saahkari mainitaan Rääkkylän Rasivaarassa 1600-luvun alussa. Saahkarin poika Kuismakin v. 1617, mutta jo 1618 Kuisma on Juuan Sorveusjärven Rannalla nykyisellä Kuismankankaalla. Kuisman pojat Kauro/s.1625 ja Hilippa/s.1628 siirtyivät 1646 Kajooseen ja Petrovaaraan. Kauron jälkeen Kajoossa on elänyt mm. poikapolvia Nesti/s.1660 - Jeli/s. 1690-Jöran/s.1734...
|
|
Tuopanjoen Tuonosten sukuhaara alkoi kehittyä reilut 100 vuotta sitten Polvijävellä, kun Ivan Ivaninpoika Tuononen oli kirkkomatkoillaan tutustunut Haapovaaran Vanhalan Iida Maria Karttuseen ja tuonut hänet emännäkseen Paljakkavaaraan. Kevättalvella 1919, vuosi kansalaissodan jälkeen, Ivan ja Iida perheineen ja palvelusväen kera muuttivat suoraan jäätä myöten Höytiäisen poikki hevoskyydeillä Rantalaan. Yhdeksän heidän lapsistaan kasvoi aikuisiksi. Lapsenlapsia kertyi yhteensä 54. Rantala oli ns. hovitila. Pinta-ala tuolloin n. 600 ha. Tilan aiempi omistaja oli Puhakka Kontiolahdelta. Puhakat eivät Rantalaa kuitenkaan asuneet.Suihkot toimivat tilanhoitajina.
|
